Hämäävää lukea miehistä, jotka kutsuvat itseään siskoiksi, heiluvat hiusväripurkin kanssa, puljaavat vaatteita ja käyttävät käsilaukkua. Putosin useamman kerran kärryiltä kun aivoni olivat ohjelmoidut heteronormatiivisuudelle. Hutsula kertoo Puolan homojen alakulttuurista, jossa miehet pukeutuvat ja käyttäytyvät kuin naiset, ja vieläpä sillä tavoin kuin naiset joskus muinoin, ennen kuin feminismi oli ollenkaan tunnettua ja naiset alistettuja. Tai sitähän naiset ovat vieläkin, mutta ei ehkä samassa määrin. Alistaminen on saanut vain uusia muotoja. Siksikin on kummallista, että jotkut miehet haluavat samaistua naisiin, jotka ovat passiivisia, alistuneita, vaitonaisia, elävät miehen elättinä, ovat hysteerisiä. Nykyään ei kai kukaan enää sairastu hysteriaan, siis sen vanhassa merkityksessä. Paitsi nämä Puolan siskot. En oikein tajua sitäkään mitä siskot näkevät julleissa, siis niissä erityisen stereotyyppisissä miehissä, jotka ihan tihkuvat testosteronia. Marginaalikirjallisuutta, jota ei Puolassa varmaan olisi voitu julkaista Neuvostoliiton aikaan. Silloinhan ei homoja ollut ollenkaan. Maailma muuttuu siskoseni.

”Sinä yönä Dianka tajusi, että Länsi on kuin sähkövirralla käyvä huvipuisto”.

Michal Witkowski: Hutsula. Like 2007.